ROTUMÄÄRITELMÄ
ESTRELANVUORISTOKOIRA (Cao Da Serra Estrela)
1. ALKUPERÄMAA
Portugali
2. FCI:N RYHMÄ 2
Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat. Alaryhmä 2 molossityyppiset. Käyttökoetulosta ei vaadita.
3. HYVÄKSYTTY
FCI 20.3.2009, käännös SKL-FKK 26.1.2010
4. KÄYTTÖTARKOITUS
Karja-, vahti- ja seurakoira, käytetään myös vetokoirana.
5. LYHYT HISTORIAOSUUS
Rotu polveutuu jo ammoin Estrelan vuoristoseudulla eläneistä koirista. Rodun varsinainen alkuperä ei ole tiedossa. Joka tapauksessa rotua voidaan pitää yhtenä Iberian niemimaan vanhimmista. Estrelanvuoristokoiria käytetään vuoren alarinteiltä aina ylimmille huipuille asti (n. 2000 metrin korkeudessa), missä kesäisin lumen sulettua, karja vaeltaa ylös vihreän ruohon perässä kuumuuden poltettua alatasankojen ruohon. Rodun hyvä käyttöominaisuudet ovat lisänneet sen suosiota maailmanlaajuisesti 1900-luvun puolivälistä lähtien.
6. YLEISVAIKUTELMA
Suurikokoinen, mastiffityyppinen molossirotu. Estrelanvuoristokoirat ovat joko pitkä- tai lyhytkarvaisia. Rotu on maatiaismainen ja vankka, liikkeet ovat ripeät ja olemus vaikuttava. Rotu on jo pitkään tunnettu siitä, että se on eloisa, olemus on rauhallinen ja puhutteleva, rakenne on sopusuhtainen ja tasapainoinen.
7. TÄRKEITÄ MITTAUSUHTEITA
Rungoltaan keskipitkä tai hieman lyhyempi. Rintakehän syvyys on vähemmän kuin puolet säkäkorkeudesta. Kuono ja kallo ovat kutakuinkin samanpituiset tai kallo voi olla hieman kuonoa pitempi.
8. KÄYTTÄYTYMINEN/LUONNE
Estrelanvuoristokoira on paimenen erottamaton seuralainen. Se on myös karjalauman uskollinen vahti suojellen sitä pedoista ja varkailta. Se on erinomainen maatilan ja talon vahti, epäluuloinen vieraita kohtaan ja tyypillisesti isännälleen kuuliainen.
9. PÄÄ
Vahva ja tilava, pitkä ja sivusta katsottuna lievästi kupera. Pää liittyy sulavasti runkoon ja sen koko on suhteellinen. Kallon ja kuonon mittasuhteet ovat tasapainoiset. Kaikki osat ovat täydellisesti tasapainossa keskenään. Kallossa ja poskissa nahka on tiivis.
10. KALLO-OSA
10.1 Kallo
Hyvin kehittynyt, pyöristynyt, kallon ja kuonon ylälinjat ovat hieman erisuuntaiset ja koko pään profiili on kupea. Kulmakaaret ja otsauurre erottuvat hieman. Niskakyhmy ei ole erottuva.
10.2 Otsapenger
Vähäinen ja etäisyys kirsuun jokseenkin sama kuin niskakyhmyyn.
11. KUONO-OSA
11.1 Kirsu
Suuri ja väriltään musta, suorassa linjassa kuononselän kanssa. Sieraimet ovat hyvin avoimet.
11.2 Kuono
Pitkä, kärkeä kohti kapeneva, mutta ei suippo. Kuononselkä on pääsääntöisesti suora, mutta voi olla kärjestään hieman kyömy.
11.3 Huulet
Hyvin kehittyneet, mutta eivät paksut; alahuulen hyvin peittävät mutta eivät riippuvat. Suun limakalvot, kitalaki ja huulten reunat syvänmustat.
11.4 Leuat/hampaat/purenta
Vahva purenta ja hyvin kehittyneet leuat, täydellinen hampaisto ja vahvat hyväasentoiset valkoiset hampaat. Mieluiten leikkaava purenta, tasapurenta on sallittu.
11.5 Silmät
Keskikokoiset tai keskikokoa pienemmät, soikeat, vaakasuorassa, keskenään samankokoiset ja avoimet. Ilme on kiinnostunut ja rauhallinen. Silmät ovat mieluiten tumman meripihkan väriset. Silmäluomet ovat tiiviit ja väriltään mustat. Kulmakaaret ovat hieman erottuvat.
11.6 Korvat
Keskikorkealle kiinnittyneet. Korvat ovat riippuvat, mutta taipuvat taaksepäin päätä vasten siten, että korvien sisäreuna on näkyvissä (niin kutsuttu ruusukorva). Korvat ovat ohuet, kolmiomaiset, kärjistään pyäristyneet ja pienet suhteessa koiran kokoon.
12. KAULA
Lyhyt, suora ja paksu, hyväasentoinen ja lapoihin sulavasti liittyvä. Vain hieman kaulanalusnahkaa.
13. RUNKO
13.1 Ylälinja
Tasainen, lähes vaakasuora
13.2 Selkä
Mieluiten lyhyt, lihaksikas
13.3 Lanne
Lyhyt ja leveä, lihaksikas ja liittynyt kauniisti lantioon
13.4 Lantio
Hieman viisto, lyhyt, leveä ja lihaksikas. Lantion korkein kohta on samalla tasolla tai aavistuksen korkeammalla kuin säkä.
13.5 Rintakehä
Leveä ja syvä, kylkiluut hyvin kaareutuneet, mutta rintakehä ei ole sylinterimäinen. Rintakehä ulottuu kyynärpäihin tai hieman niiden alapuolelle.
13.6 Alalinja ja vatsa
Alalinja nousee tasaisesti ja sulvasti rintalastasta nivusia kohti. Kupeet eivät ole liian leveät ja ne on suhteessa koiran massaan ja runkoon.
14. HÄNTÄ
Keskikorkealle kiinnittynyt, pitkä ja paksu, asennoltaan vaakatason alapuolella. Häntä on sapelimainen ja sen pää kaartuu koukkumaisesti. Koiran seistessä rentoutuneena häntä on alhaalla takaraajojen välissä ulottuen vähintään kintereeseen. Koiran innostuessa tai liikkuessa hätä nousee vaakatason yläpuolelle kaartuen kärjestään, mutta häntä ei saa kiertyä lantiolinjan yläpuolelle. Häntä on tuuheakarvainen, pitkäkarvaisella muunnoksella hapsullinen.
15. RAAJAT
15.1 Eturaajat
Vahavaluustoiset raajat ovat edestä katsottuina pystysuorat, nivelet ovat vahvat. Kulmaukset ovat kohtalaisen avoimet, liikkeet ovat vaivattomat.
15.1.1 Kyynärvarret
Suorat, yhdensuuntaiset ja pitkät, vahvaluustoiset ja läpileukkaukseltaan lähes pyöreät.
15.1.2 Etukäpälät
Suhteessa koiran kokoon. Eivät liian pyäreät eivätkä liian pitkät, muodoltaan kissankäpälän ja jäniksenkäpälän väliltä, eivät hajavarpaiset. Varpaat ovat korkeat ja tiiviisti yhdessä, varpaiden ja päkiöiden välit ovat hyvin karvoittuneet. Kynnet ovat vahvat, tummat, mieluiten mustat. Päkiät ovat lujat ja tiiviit.
15.2 Takaraajat
Vahvaluustoiset raajat ovat takaa katsottuina pystysuorat. Kulmaukset ovat kohtalaisen avoimet, liikkeet ovat vapaat
15.2.1 Kintereet
Melko matalat, kulmauksiltaan kohtalaisen avoimet, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset
15.2.2 Välijalat
Pystysuorat, poikkileukkaukseltaan lähes pyöreät. Yksinkertaiset tai kaksinkertaiset kannukset ovat mahdolliset.
15.2.3 Takakäpälät
Kuten etukäpälät.
16. LIIKKEET
Tasapainoiset ja vaivattomat.
17. KARVAPEITE
17.1. Karva
Vahvaa ja hyivn runsasta, hieman karheaa, mutta ei liian karkeaa, muistuttaa laadultaan vuohenkarvaa. Peitinkarvan seassa oleva pohjavilla on hienoa, lyhyttä ja runsasta, takkuuntumatonta, yleensä väriltään vaaleampaa kuin peitinkarva.
17.1.1 Pitkäkarvainen muunnos
Peitinkarva on suoraa tai hieman laineikasta, karvan pituus vaihtelee koiran eri osissa. Karva on lyhyempää ja tiheämpää raajoissa, siis kyynärpäiden ja kintereiden alapuolella, kuten myös päässä. Karva lyhenee korjvan tyvestä sen kärkeä kohti ja muuttuu pehmeämmäksi. Karva on pisintä tuuhea-, paksu- ja hapsukarvaisessa hännässä, kaulan ympärillä, erityisesti runsaskarvaisten reisien takaosissa sekä eturaajojen takapuolella.
17.1.2 Lyhytkarvainen muunnos
Karva on lyhyttä ja peittää rungon tasaisesti. Karva on hieman lyhyempää päässä ja raajoissa. Ei hapsutusta.
17.2. Väri
Sallittuja ja rodulle tyypillisiä ovat seuraavat värit
* Yksiväriset: keltainen, punaruskea (fawn) ja harmaa eri sävyissä
* Sudenharmaa: punaruskea, keltaiset ja harmaan sävyissa, yleensä vaaleampina ja tummempina sävyinä
* Juovikas: punaruskea, keltainen tai harmaa pohjaväri, jossa lähes mustat raidat. Päässsä tumma maski on tyypillinen.
Pienet valkoiset merkit ovat sallittuja vain käpälissä sekä kaulan alapuolella ja rinnassa
18. KOKO JA PAINO
18.1. Säkäkorkeus
Urokset 65-73 cm, nartut 62-69 cm. 2 cm:n ylitys hyväksytään
18.2. Paino
Urokset 45-60 kg, nartut 35-45 kg.
19. VIRHEET
Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakvuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.
* Olemus: huono yleiskunto, laihuus tai lihavuus
* Koko: säkäkorkeus alle rotumääritelmän tai säkäkorkeuden tai säkäkorkeuden ylitys yli 2 cm hyväksytystä koosta
* Pää: kapea, pitkä ja suippokuonoinen
* Silmä: väriltään vaaleat
* Korvat: väärin kiinnittyneet, liian pitkät, paksut tai pyöreäkärkiset; litteästi kallon myötäisesti riippuvat
* Häntä: selälle kiertyvä; häntäkoukun puuttuminen
* Väri: tumman maskin puuttuminen
20. VAKAVAT VIRHEET
*Luonne: hermostuneisuus tai arkuus
* Kirsu: sierainten haalistunut väri, kirsun epätäydellinen pigmentointi
* korvat: typistetyt
* Häntä: typistetty tai surkastunut
* Karvapeite: rotumääritelmästä poikkeuava karvanlaatu
* Säkäkorkeus: urkoset alle 65 cm tai yli 75 cm, nartut alle 62 cm tai yli 71 cm
21. HYLKÄÄVÄT VIRHEET
* Luonne: vihaisuus tai liiallinen arkuus
* Tyyppi: epätyypillisyys
* Pää: hyvin kapea, hyvin pitkä ja hyvin suippokuonoinen, josta puuttu täysin molossimaisuus
* Leuat/purenta: ylä- tai alapurenta
* Silmät: herasillmät tai keskenään erikokoiset silmät
* Häntä: hännättömyys
* Karvapeite: epätyypillinen karvapeite
* Väri: kaikki värit joita ei ole rotumääritelmässä mainittu; albinismi
Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä.
Huom! Uroksella tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.
- Rotumääritelmän tulkinta
1. ALKUPERÄMAA
Portugali
2. FCI:N RYHMÄ 2
Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat. Alaryhmä 2 molossityyppiset. Käyttökoetulosta ei vaadita.
3. HYVÄKSYTTY
FCI 20.3.2009, käännös SKL-FKK 26.1.2010
4. KÄYTTÖTARKOITUS
Karja-, vahti- ja seurakoira, käytetään myös vetokoirana.
5. LYHYT HISTORIAOSUUS
Rotu polveutuu jo ammoin Estrelan vuoristoseudulla eläneistä koirista. Rodun varsinainen alkuperä ei ole tiedossa. Joka tapauksessa rotua voidaan pitää yhtenä Iberian niemimaan vanhimmista. Estrelanvuoristokoiria käytetään vuoren alarinteiltä aina ylimmille huipuille asti (n. 2000 metrin korkeudessa), missä kesäisin lumen sulettua, karja vaeltaa ylös vihreän ruohon perässä kuumuuden poltettua alatasankojen ruohon. Rodun hyvä käyttöominaisuudet ovat lisänneet sen suosiota maailmanlaajuisesti 1900-luvun puolivälistä lähtien.
6. YLEISVAIKUTELMA
Suurikokoinen, mastiffityyppinen molossirotu. Estrelanvuoristokoirat ovat joko pitkä- tai lyhytkarvaisia. Rotu on maatiaismainen ja vankka, liikkeet ovat ripeät ja olemus vaikuttava. Rotu on jo pitkään tunnettu siitä, että se on eloisa, olemus on rauhallinen ja puhutteleva, rakenne on sopusuhtainen ja tasapainoinen.
7. TÄRKEITÄ MITTAUSUHTEITA
Rungoltaan keskipitkä tai hieman lyhyempi. Rintakehän syvyys on vähemmän kuin puolet säkäkorkeudesta. Kuono ja kallo ovat kutakuinkin samanpituiset tai kallo voi olla hieman kuonoa pitempi.
8. KÄYTTÄYTYMINEN/LUONNE
Estrelanvuoristokoira on paimenen erottamaton seuralainen. Se on myös karjalauman uskollinen vahti suojellen sitä pedoista ja varkailta. Se on erinomainen maatilan ja talon vahti, epäluuloinen vieraita kohtaan ja tyypillisesti isännälleen kuuliainen.
9. PÄÄ
Vahva ja tilava, pitkä ja sivusta katsottuna lievästi kupera. Pää liittyy sulavasti runkoon ja sen koko on suhteellinen. Kallon ja kuonon mittasuhteet ovat tasapainoiset. Kaikki osat ovat täydellisesti tasapainossa keskenään. Kallossa ja poskissa nahka on tiivis.
10. KALLO-OSA
10.1 Kallo
Hyvin kehittynyt, pyöristynyt, kallon ja kuonon ylälinjat ovat hieman erisuuntaiset ja koko pään profiili on kupea. Kulmakaaret ja otsauurre erottuvat hieman. Niskakyhmy ei ole erottuva.
10.2 Otsapenger
Vähäinen ja etäisyys kirsuun jokseenkin sama kuin niskakyhmyyn.
11. KUONO-OSA
11.1 Kirsu
Suuri ja väriltään musta, suorassa linjassa kuononselän kanssa. Sieraimet ovat hyvin avoimet.
11.2 Kuono
Pitkä, kärkeä kohti kapeneva, mutta ei suippo. Kuononselkä on pääsääntöisesti suora, mutta voi olla kärjestään hieman kyömy.
11.3 Huulet
Hyvin kehittyneet, mutta eivät paksut; alahuulen hyvin peittävät mutta eivät riippuvat. Suun limakalvot, kitalaki ja huulten reunat syvänmustat.
11.4 Leuat/hampaat/purenta
Vahva purenta ja hyvin kehittyneet leuat, täydellinen hampaisto ja vahvat hyväasentoiset valkoiset hampaat. Mieluiten leikkaava purenta, tasapurenta on sallittu.
11.5 Silmät
Keskikokoiset tai keskikokoa pienemmät, soikeat, vaakasuorassa, keskenään samankokoiset ja avoimet. Ilme on kiinnostunut ja rauhallinen. Silmät ovat mieluiten tumman meripihkan väriset. Silmäluomet ovat tiiviit ja väriltään mustat. Kulmakaaret ovat hieman erottuvat.
11.6 Korvat
Keskikorkealle kiinnittyneet. Korvat ovat riippuvat, mutta taipuvat taaksepäin päätä vasten siten, että korvien sisäreuna on näkyvissä (niin kutsuttu ruusukorva). Korvat ovat ohuet, kolmiomaiset, kärjistään pyäristyneet ja pienet suhteessa koiran kokoon.
12. KAULA
Lyhyt, suora ja paksu, hyväasentoinen ja lapoihin sulavasti liittyvä. Vain hieman kaulanalusnahkaa.
13. RUNKO
13.1 Ylälinja
Tasainen, lähes vaakasuora
13.2 Selkä
Mieluiten lyhyt, lihaksikas
13.3 Lanne
Lyhyt ja leveä, lihaksikas ja liittynyt kauniisti lantioon
13.4 Lantio
Hieman viisto, lyhyt, leveä ja lihaksikas. Lantion korkein kohta on samalla tasolla tai aavistuksen korkeammalla kuin säkä.
13.5 Rintakehä
Leveä ja syvä, kylkiluut hyvin kaareutuneet, mutta rintakehä ei ole sylinterimäinen. Rintakehä ulottuu kyynärpäihin tai hieman niiden alapuolelle.
13.6 Alalinja ja vatsa
Alalinja nousee tasaisesti ja sulvasti rintalastasta nivusia kohti. Kupeet eivät ole liian leveät ja ne on suhteessa koiran massaan ja runkoon.
14. HÄNTÄ
Keskikorkealle kiinnittynyt, pitkä ja paksu, asennoltaan vaakatason alapuolella. Häntä on sapelimainen ja sen pää kaartuu koukkumaisesti. Koiran seistessä rentoutuneena häntä on alhaalla takaraajojen välissä ulottuen vähintään kintereeseen. Koiran innostuessa tai liikkuessa hätä nousee vaakatason yläpuolelle kaartuen kärjestään, mutta häntä ei saa kiertyä lantiolinjan yläpuolelle. Häntä on tuuheakarvainen, pitkäkarvaisella muunnoksella hapsullinen.
15. RAAJAT
15.1 Eturaajat
Vahavaluustoiset raajat ovat edestä katsottuina pystysuorat, nivelet ovat vahvat. Kulmaukset ovat kohtalaisen avoimet, liikkeet ovat vaivattomat.
15.1.1 Kyynärvarret
Suorat, yhdensuuntaiset ja pitkät, vahvaluustoiset ja läpileukkaukseltaan lähes pyöreät.
15.1.2 Etukäpälät
Suhteessa koiran kokoon. Eivät liian pyäreät eivätkä liian pitkät, muodoltaan kissankäpälän ja jäniksenkäpälän väliltä, eivät hajavarpaiset. Varpaat ovat korkeat ja tiiviisti yhdessä, varpaiden ja päkiöiden välit ovat hyvin karvoittuneet. Kynnet ovat vahvat, tummat, mieluiten mustat. Päkiät ovat lujat ja tiiviit.
15.2 Takaraajat
Vahvaluustoiset raajat ovat takaa katsottuina pystysuorat. Kulmaukset ovat kohtalaisen avoimet, liikkeet ovat vapaat
15.2.1 Kintereet
Melko matalat, kulmauksiltaan kohtalaisen avoimet, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset
15.2.2 Välijalat
Pystysuorat, poikkileukkaukseltaan lähes pyöreät. Yksinkertaiset tai kaksinkertaiset kannukset ovat mahdolliset.
15.2.3 Takakäpälät
Kuten etukäpälät.
16. LIIKKEET
Tasapainoiset ja vaivattomat.
17. KARVAPEITE
17.1. Karva
Vahvaa ja hyivn runsasta, hieman karheaa, mutta ei liian karkeaa, muistuttaa laadultaan vuohenkarvaa. Peitinkarvan seassa oleva pohjavilla on hienoa, lyhyttä ja runsasta, takkuuntumatonta, yleensä väriltään vaaleampaa kuin peitinkarva.
17.1.1 Pitkäkarvainen muunnos
Peitinkarva on suoraa tai hieman laineikasta, karvan pituus vaihtelee koiran eri osissa. Karva on lyhyempää ja tiheämpää raajoissa, siis kyynärpäiden ja kintereiden alapuolella, kuten myös päässä. Karva lyhenee korjvan tyvestä sen kärkeä kohti ja muuttuu pehmeämmäksi. Karva on pisintä tuuhea-, paksu- ja hapsukarvaisessa hännässä, kaulan ympärillä, erityisesti runsaskarvaisten reisien takaosissa sekä eturaajojen takapuolella.
17.1.2 Lyhytkarvainen muunnos
Karva on lyhyttä ja peittää rungon tasaisesti. Karva on hieman lyhyempää päässä ja raajoissa. Ei hapsutusta.
17.2. Väri
Sallittuja ja rodulle tyypillisiä ovat seuraavat värit
* Yksiväriset: keltainen, punaruskea (fawn) ja harmaa eri sävyissä
* Sudenharmaa: punaruskea, keltaiset ja harmaan sävyissa, yleensä vaaleampina ja tummempina sävyinä
* Juovikas: punaruskea, keltainen tai harmaa pohjaväri, jossa lähes mustat raidat. Päässsä tumma maski on tyypillinen.
Pienet valkoiset merkit ovat sallittuja vain käpälissä sekä kaulan alapuolella ja rinnassa
18. KOKO JA PAINO
18.1. Säkäkorkeus
Urokset 65-73 cm, nartut 62-69 cm. 2 cm:n ylitys hyväksytään
18.2. Paino
Urokset 45-60 kg, nartut 35-45 kg.
19. VIRHEET
Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakvuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.
* Olemus: huono yleiskunto, laihuus tai lihavuus
* Koko: säkäkorkeus alle rotumääritelmän tai säkäkorkeuden tai säkäkorkeuden ylitys yli 2 cm hyväksytystä koosta
* Pää: kapea, pitkä ja suippokuonoinen
* Silmä: väriltään vaaleat
* Korvat: väärin kiinnittyneet, liian pitkät, paksut tai pyöreäkärkiset; litteästi kallon myötäisesti riippuvat
* Häntä: selälle kiertyvä; häntäkoukun puuttuminen
* Väri: tumman maskin puuttuminen
20. VAKAVAT VIRHEET
*Luonne: hermostuneisuus tai arkuus
* Kirsu: sierainten haalistunut väri, kirsun epätäydellinen pigmentointi
* korvat: typistetyt
* Häntä: typistetty tai surkastunut
* Karvapeite: rotumääritelmästä poikkeuava karvanlaatu
* Säkäkorkeus: urkoset alle 65 cm tai yli 75 cm, nartut alle 62 cm tai yli 71 cm
21. HYLKÄÄVÄT VIRHEET
* Luonne: vihaisuus tai liiallinen arkuus
* Tyyppi: epätyypillisyys
* Pää: hyvin kapea, hyvin pitkä ja hyvin suippokuonoinen, josta puuttu täysin molossimaisuus
* Leuat/purenta: ylä- tai alapurenta
* Silmät: herasillmät tai keskenään erikokoiset silmät
* Häntä: hännättömyys
* Karvapeite: epätyypillinen karvapeite
* Väri: kaikki värit joita ei ole rotumääritelmässä mainittu; albinismi
Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä.
Huom! Uroksella tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.
- Rotumääritelmän tulkinta